Määrätietoinen ja innostunut pieni tanssinharrastaja tulee silmät riemusta loistaen ulos tanssisalista ja hihkaisee omalle aikuiselleen : ”Tämä on kivaa, minä aion isona alkaa tanssijaksi!”. Mikä ihana ajatus. Useimmat vanhemmat haluavat olla tukemassa lapsensa toiveita ja kannustamassa eteenpäin niissä asioissa, jotka ovat lapselle tärkeitä, etenkin jos lapsen intohimo tiettyä tekemistä kohtaan on oikeasti niin suuri, että sen voi uskoa kantavan pitkälle.

Toki matkalla tulee vääjäämättä vastaan asioita, jotka voivat muuttaa tekemisen suuntaa ja taideharrastuksen kohdalla haave kääntyy usein elinikäiseksi harrastamiseksi ja elämäntavaksi. Mielestäni lapsen haavetta tulee kuitenkin kunnioittaa ja olemassa olevien resurssien mukaan tehdä sen saavuttaminen mahdolliseksi. 

Mitä sinun vanhempana olisi hyvä ymmärtää tanssinopetuksesta ja -oppimisesta?

Tärkeintä on kuunnella lapsen omaa tahtoa ja olla vanhempana myös valmis siirtymään lapsen mukana vaikka toiseen harrastukseen. Pidäthän huolen, että et elä lapsen kautta omaa unelmaasi, vaan kuuntelet oikeasti lastasi.

Opettele tunnistamaan lapsestasi halu ja valmiudet ja toimi niiden mukaan —joskus voi olla, että pieni lapsi tarvitsee esimerkiksi enemmän aikaa tilanteeseen sopeutumiseen. Voin omalta tanssinopettajan uraltani kertoa hyvän esimerkin lähes parinkymmenen vuoden takaa:

Opetin tuolloin oululaisessa tanssiurheiluseurassa 3-4 -vuotiaita Pörriäisiä ja mukaan tuli syksyllä pieni neiti, jota ujostutti kamalasti. Annoin hänen olla äitinsä kanssa mukana salin reunalla ja toistuvasti äiti sanoi, että neiti tanssii tunnilla tehdyt asiat joka kerta kotiin päästyään. Tätä jatkui syyslukukauden ajan. Kevätlukukaudella tyttönen rohkastui olemaan salissa ilman äitiä, mutta käytännössä seisoi kädet puuskassa keskellä lattiaa kaikki tunnit…ja tanssi asiat illalla kotona isälle ja äidille. Tanssiura tällä neidillä jatkui 17-vuotiaaksi asti!

Mitä tanssinoppiminen pitää sisällään?

Tanssijan polun varrella harjoitellaan monenlaisia asioita, joista vuosien saatossa muodostuu kokonaisuus, jota voi kutsua tanssijuudeksi ja joka saa uusia sävyjä vielä senkin jälkeen, kun tanssija on jo taitava ja ”valmiin oloinen”. Kehollisuuteen ja taidon oppimiseen liittyvät asiat ovat varmaankin ne, jotka sinulla tulevat mieleen ensimmäisinä eli tanssitaitoa pitää harjoitella kovasti. Tanssitaidon lisäksi tanssijalla tulisi olla mm. hyvät vuorovaikutustaidot, kyky itseilmaisuun ja hyvä oppimisen taito.

Laadukkaassa opetuksessa näitä asioita harjoitellaan sopivassa määrin, sopivissa kohdin, sopivassa suhteessa ja ne kehittyvät käsi kädessä toistensa kanssa. 

tanssivia lapsia

Mitä on laadukas tanssinopetus?

Tanssinopetukselle ei tietääkseni ole asetettu virallisia laatukriteereitä, mutta itse näkisin, että ne pitävät sisällään ainakin seuraavat asiat:

  • Opetus on säännönmukaista ja pitkäkestoista ja sillä pyritään antamaan oppilaalle mahdollisuus suunnitelmalliseen kehittymiseen.
  • Järjestävä taho osoittaa välittävänsä oppilaistaan ja oppilaiden vanhemmista ihmisinä, ei vain asiakkaina.
  • Ryhmien muodostamisessa on huomioitu ikä- ja taitotaso ja ryhmien koko on tarkoituksenmukainen.
  • Opetus on kokonaisuudessaan suunnitelmallista ja tavoitteellista ja sen laatu on hyvä.
  • Järjestävä taho arvioi ja kehittää toimintaansa säännöllisesti.

Alle kouluikäisten tanssinopetus

Ihan omille tanssitunneille, sellaisille joissa oma aikuinen ei ole mukana, lapset tulevat keskimäärin 3-4 -vuotiaina. Tässä iässä lapsi kykenee useimmiten toimimaan ryhmässä ja noudattamaan opettajan antamia ohjeita. Alle kouluikäinen lapsi liikkuu luonnostaan monipuolisesti ja paljon, mikäli hänelle suodaan siihen mahdollisuus, joten kaikkeen liikkumiseen (myös tanssiin) liittyvät perustaidot todennäköisesti kehittyvät myös tanssituntien ulkopuolella. Tanssitunneilla voidaan siis hyvin vahvistaa perusliikuntataitojen kehittymistä ja lähteä opettelemaan muita tanssijuuteen liittyviä osa-alueita: rytmiikkaa ja musikaalisuutta, luovuutta ja ilmaisua sekä haluttujen tanssilajien perusteita.

Tällä videolla tanssii Tanssikoulu TanssinTahdin ja Tanssikeskus Citydancen oppilaita opettajansa Marjukka Koivuniemen johdolla. Lajin kenties tunnistat —tässä mennään hip hop -meiningillä, tanssi on Kiddiejam -konseptin materiaalia.

Alle kouluikäisten lasten opettajan tulee ymmärtää lapsen kehitystä pystyäkseen valitsemaan ikäryhmälle ja myös yksilöille sopivaa sisältöä tunneille ja häneltä  vaaditaan lehmänhermoja ja ”kaaoksen sietokykyä”, pientä kaaosta ei nimittäin voi välttää pienten lasten tunneilla. Osaava opettaja kuitenkin pitää kaaoksen hallinnassa ja johtaa lempeällä tavalla isoakin ryhmää pieniä tanssijoita. Tanssijan polun optimaalisen aloittamisen näkökulmasta olisi hienoa, jos opettajalla olisi ymmärrys eri tanssilajien perusteista ja käsitteistöstä, jotta hän saa kylvettyä lapsille siemenen, joka pääsee kehittymään eteenpäin tanssiuran jatkuessa. 

Kouluikäisten alkeisopetus

Kouluikäisten alkeisryhmät sekä nuorten ja aikuisten vastaavat on useimmissa tanssikouluissa nimetty tietyn tanssilajin pohjalta eli oppilas lähtee tutustumaan harrastukseen baletin, showtanssin, streettanssin tai jonkun muun tanssilajin näkökulmasta.

Se pieni tanssijanalku, joka alle kouluikäisenä ilmoitti alkavansa isona tanssijaksi aloittaa tässä vaiheessa kenties tietyn lajin alkeisryhmässä tai (riippuen yhteisöstä) siirtyy jatkoryhmään treenattuaan jo alle kouluikäisenä lajinomaisia asioita. 

Tärkeää tanssijuuden kehittymisen kannalta on se, että opetus on alusta asti johdonmukaista ja että taidon eri osa-alueita työstetään siten, että perustaidon päälle rakennetaan tämän variaatioita, joiden määrä on usein hyvinkin suuri. Jotta taito pääsee kehittymään opetuksen täytyy edetä helposta vaikeampaan.

Opettajan osaamisella on asiassa luonnollisesti erittäin suuri merkitys, hänen tulee osata suunnitella opetustaan siten, että se mahdollistaa asioiden rakentumisen päällekkäin eli hänen tulee tuntea hyvin opettamansa lajin liikemateriaali ja sen opettamisen perusteet ja se, mitä ovat erilaisten liikkeiden alarutiinit. Tämä on tärkeää myös vammojen ennaltaehkäisyn vuoksi. Liian aikaisin opetut vaativammat liikkeet aiheuttavat vielä keskeneräisessä kehossa helposti loukkaantumisia, jotka voivat olla kohtalokkaita tulevaisuuden tanssiuran kannalta. 

anniina hyppää

Mietitäänpä vaikka erilaisten hyppyjen tekemistä. Hypyt vaativat ponnistusvoimaa ja kehonhallintaa eli nämä ovat asioita, joita tunneilla tulisi harjoittaa ennen kuin isompia hyppyjä ruvetaan treenaamaan. Kaikenlaiset harjoitteet, joilla kehitetään nilkan ja jalkaterän käyttöä ovat ensi arvoisen tärkeitä hyppyjen turvallisuuden kannalta. Plién eli hyppyyn valmistavan polvien koukistuksen ja hyppyjen jälkeen tapahtuvan pehmentämisen harjoitteleminen sellaisenaan on toinen tärkeä asia. Keskivartalon voiman ja hallinnan treenaaminen kuuluu myös asioihin ”ennen hyppyjä”, koska kontrollin pettäessä keskivartalosta etenkin hypystä alastulon laatu kärsii. Opettajalla tulee siis olla ymmärrys siitä, missä ryhmän oppilaat ovat menossa tämän tyyppisten ydinasioiden kanssa ennen kuin rupeaa opettamaan haastavampaa liikemateriaalia. 

Kuka päättää, missä ryhmässä lapsi tanssii?

Tanssikoulujen ja -yhteisöjen toiminta on tavallisimmin lukukausipohjaista eli vuosi on jaettu syys- ja kevätlukukauteen. Riippuen koulun tai yhteisön oppilaiden määrästä ryhmiä on tarjolla enemmän tai vähemmän ja ne on tavallisimmin jaettu ikä- ja tasoryhmiin. Sinun on vanhempana hyvä muistaa, että etenkin pienemmissä yhteisöissä ikäryhmät ovat ohjeellisia eli niillä pyritään saamaan suurinpiirtein samanikäiset oppilaat samaan ryhmään….ne eivät siis tarkoita sitä, että jos oppilas täyttää joulukuussa 10 vuotta hänen pitäisi automaattisesti siirtyä 8-9 -vuotiaiden ryhmästä 10-11 -vuotiaiden ryhmään, tai että jos oppilas on tanssinut yhden vuoden yhteisön alkeisryhmässä hänen tulisi seuraavana lukuvuonna siirtyä jatkoryhmään.

Asiasta kannattaa aina keskustella ryhmän opettajan kanssa, jolla on paras käsitys siitä, mitä oppilas osaa ja missä ryhmässä tämän olisi hyvä kehittää tanssijan taitojaan. Opettaja myös tuntee koulunsa tai yhteisönsä muut ryhmät ja tietää, missä vaiheessa oppilaan kannattaa siirtyä eteenpäin.

Mikäli yhteisössä on tarjolla useamman tanssilajin alkeita ja oppilas haluaisi käydä kokeilemassa uutta lajia, tämä on aina hyvä aloittaa alkeisryhmästä, vaikka jossain toisessa lajissa olisikin jo käynyt tunneilla pidempäänkin. Uuden lajin perusteet voivat olla kovin erilaiset kuin tutun lajin, joten on aina hyvä lähteä luomaan oppimista perusteista ylöspäin. 

Haluan tanssia ENEMMÄN!

Useissa kouluissa on olemassa erityiskoulutusryhmiä tai muita tavoitteellisemmin treenaavia ryhmiä, joihin voi hakeutua, jos tanssi-into ei tyydyty normaaleilla viikkotunneilla. Näihin ryhmiin on usein ns. pääsykoe, jolla pyritään saamaan ryhmä mahdollisimman homogeeniseksi ikä- ja taitotason puolesta esim. sellaisia katselmuksia tai kilpailuja varten, joissa ikärajat rajoittavat osallistumista. Lähtiessään mukaan tämän tyyppiseen toimintaan koko perhe sitoutuu tiiviimmin lapsen harrastukseen. Etenkin ne ryhmät, jotka lähtevät mukaan katselmus- tai kilpailutoimintaan tulevat satsaamaan perusryhmiä enemmän esiintymisasuihin, ylimääräisiin treeneihin ja matkoihin. Ryhmän jäsenenä (ja perheenjäsenenä) oleminen vaatii siis enemmän, mutta parhaimmillaan ryhmä myös antaa enemmän, kenties elämänmittaisia ystävyyssuhteita ja huikean hienoja kokemuksia yhdessä tanssikavereiden kanssa. 

Se pieni tanssijanalku, joka on päässyt harrastuksessaan tähän asti eli olemaan mukana tavoitteellisemmin treenaavassa ryhmässä on jo varsin pitkällä omalla tanssipolullaan —kenties matkalla kohti haavettaan olla isona tanssija! 

maikki tanssii

Älä epäröi kysyä neuvoa tai apua tanssinopetukseen ja -oppimiseen liittyvissä asioissa. Autamme mielellämme!

Lissu / liisa@tanssintahti.com 050-4431011, Marjukka / marjukka@tanssintahti.com 044-9870389

Pin It on Pinterest