Vuoden 2020 kevät oli monella tavalla poikkeuksellinen ja jää meille kaikille mieleen ”koronakeväänä”, jolloin moni asia pysähtyi tai ainakin muuttui merkittävästi. Riippuen järjestäjästä ja harrastuksesta osa toimijoista keskeytti toiminnan kokonaan, osa jatkoi toimintaa etänä ja opetteli erilaisia digitaalisia tapoja toteuttaa asiaa.

Tanssinopetuksen kentällä suurin osa tahoista päätti siirtyä omalle epämukavuusalueelle ja kevään aikana onkin saatu ihan uudenlaisia onnistumisen kokemuksia laadukkaasti järjestetystä verkko-opetuksesta ja etämateriaalista. Toki toisenlaisiakin kokemuksia mahtuu mukaan ja löytyy myös niitä tanssitoimijoita, joiden toiminta loppui koko kevään ajaksi. 

Olen aiemmin kirjoittanut parikin eri blogitekstiä aiheesta, uskoisin että moni kollega on käynyt läpi saman tyyppisiä ajatuksia kuin minä noissa teksteissäni ja odottaa nyt jännityksellä syyskauden alkua:

Jännän äärellä

 Nyt ollaan jännän äärellä ja odotetaan mitä syksy tuo tullessaan. Uskaltavatko vanhemmat ilmoittaa lapsiaan kausimaksullisiin ryhmiin, kärsivätkö paritanssikurssit oppilaspulasta jos parin vaihtoa ei voida enää suositella? Vetäytyvätkö suomalaiset koteihinsa odottamaan mahdollista toista aaltoa vai elävätkö he hetkessä aloittaen ”normaalin elämän” ja tehden ratkaisuja mikäli maailman tilanne niitä vaatii?

Tässäkin kolikossa on kaksi puolta: pessimisti ei pety eli jos jää kotiin odottamaan mitä tapahtuu ja voi pahimman uhkakuvan sattuessa todeta ”mitäs minä sanoin, ei kannattanut lähteä tanssitunneille / juoksukouluun / käsityökerhoon.” Toisaalta, samainen pessimisti voi syyslukukauden lähestyessä loppuaan huomata, että naapurin lapset ja vanhemmat ovat saaneet olla rakkaan harrastuksensa parissa koko syksyn kun hän on istunut kotona odottamassa pahinta. 

lapsia tanssimassa
TanssinTahdin tanssileirin päätöspäivänä kesällä 2019 halailtiin paljon. Leirillä syntyi monta uutta ystävyyssuhdetta, joista joku voi kestää läpi elämän.

Jokainen aikuinen tekee harrastustensa suhteen oman ratkaisunsa ja vastaa itse päätöksestään. Aikuinen pystyy myös ymmärtämään syyn ja sen seurauksen….oma päätökseni on johtanut tähän lopputulemaan, joten katson peiliin ja sanon itselleni sopivat sanat.

Lasten kohdalla soisi vanhempien miettivän useampaan kertaan ratkaisua heidän harrastuksensa keskeyttämisesta tai jatkamisesta tai uuden harrastuksen aloittamispäätöksestä. 

Tanssinopettajan työn helmiä

Tanssinopettajan ammatissa pääsee läheltä näkemään sekä niitä pieniä ilon ja onnistumisen hetkiä että suuria tunteita ja elämän opettelua. Herkkä ja havannoiva opettaja oppii tuntemaan omat oppilaansa ja pystyy auttamaan heitä myös muissa asioissa kuin varsinaisessa tanssiasiassa. Lapsena harrastamisen aloittanut on murrosiän lähestyessä usein siinä vaiheessa, että tekeminen on jo tavoitteellista ja suhde opettajaan muodostuu tiiviimmäksi. Tällöin opettajan rooli nuoren elämässä on arvaamattoman suuri ja opettaja kuulee usein jopa asioita, joista vanhemmat eivät ole tietoisia. Tanssiharrastuksessa etenkin parilajien, soolojen ja pienryhmien kohdalla opettajasta muodostuu usein läheinen aikuinen, jolle puhutaan paljon muutakin kuin tanssimiseen liittyviä asioita ja joka pystyy ohjaamaan nuorta monessa asiassa oikeaan suuntaan. Esityksiin ja kilpailuihin tehdyt koreografiat käsittelevät usein tanssijoiden omaa elämää, niinpä niiden tekemisen eri vaiheissa käsitellään tunteita hyvinkin syvältä. Hyvin usein nuorten teokset kertovat kiusaamisesta, ulkopuolisuudesta, ystävyydestä, luopumisesta tai muusta heitä lähellä olevasta asiasta.

Jokainen tiivistä valmennustyötä tekevä tanssinopettaja voi hyvällä syyllä puhua ”omista tanssilapsista”…heistä tulee oikeasti rakkaita ja tärkeitä ihmisiä, joiden matkaa tulee seurattua vielä pitkään yhteisen taipaleen päättymisen jälkeenkin.  

halaus
Oma opettaja on tärkeä ja läheinen ihminen!

Annanko lapseni harrastaa?

Yhteiskunta pyrkii kaikin keinoin jatkamaan eteenpäin mahdollisimman normaalilla tavalla, joten jos normaalitilanne on se, että vanhempi käy töissä ja ilman koronaa antaisi lapselle mahdollisuuden harrastaa, miksi se mahdollisuus pitäisi evätä nyt?

Sopiva ja lapselle mieluinen harrastus auttaa jaksamaan muuta arkea, kehittää lasta niissä asioissa ja taidoissa mihin harrastus liittyy ja tuo elämään tärkeitä sosiaalisia suhteita. Lisäksi se, että lapsi käy harrastamassa jotain kodin ulkopuolella antaa vanhemmalle hetken omaa aikaa. Tärkeintä tietysti on se, että lapsi viihtyy asian parissa ja haluaa itse harrastaa. Mikään ei palkitse vanhempaa enempää kuin se hetki, kun lapsi tulee harjoituksista silmät riemusta loistaen ja täynnä iloa ja intoa.

Hetki normaaliarkea tekee lapselle hyvää


TanssinTahdin viikkoryhmät käynnistyvät viikolla 35 kuudella eri paikkakunnalla: Huittinen, Ii, Kello, Liminka, Punkalaidun ja Sastamala. Ilmoittautuminen on käynnissä, linkki löytyy oman paikkakunnan sivulta.


Viikottaista toimintaa on lisäksi tulossa paritanssin harrastajille Tampereelle perjantai-iltaisin. Tästä tulee lisätietoa sivuille heti kun asiat vahvistuvat.


Kerrothan, jos artikkeli herätti ajatuksia!
info@tanssintahti.com, Lissu 050-4431011

Pin It on Pinterest